Friday, April 24, 2026

24.4.2026

En koskaan ajattele olevani,
merkityksellinen osa ihmisten elämää

Koen, että silloin,
luulisin itsestäni liikoja

Ja yllätyn,
jos kuulen, 
että minulla olisi jonkinlaista (etenkin)
positiivista vaikutusta

Enkä silloinkaan ajattele sen johtuvan minusta (olenhan ihminen)
Ja Jumala saa aikaan minussa kaiken hyvän (itse osaan luoda monesti vain vahinkoa) 

Mutta se on syy sille,
miksi minun on helppoa lähteä
tai olla vastaamatta,

harva muutenkaan ilmoittaa
tai huutelee perään

Joten luulen, että hiljainen katoamiseni on oikeutettua,
vaikka aistinkin hämmennystä, ehkä
joskus jonkinlaista loukkaantumista?

Voin olla väärässä, 
mutta en
En vain löydä syytä sille miksi katoamiseni tuottaisi kenellekkään haavoja tai syytä suuttua, etenkin jos,

en ole ollut pitkään aikaan
kovinkaan läsnä niissä elämissä,
sillä en ole nyt siellä, olen tässä

Ei ole aikaa, tilaa,
tai en vain osaa
en juuri nyt, 
hypätä jonnekin,
joka ei kutsu minua

En tahdo olla itseni kutsuja

Kuka tykkää kutsumattomista vieraista?

Yllätykselliset vieraat voivat olla aika shokeeraavia. 

Voiko se olla syy, 
että siitä loukkaannutaan,
ettei kukaan itselleeen rehellinen ihminen voi olla kaikkea kaikille, 
samaan aikaan monessa paikassa
samaa mieltä samoilla aikeilla?

No comments:

Post a Comment